Tältä sivulta löydät perustiedot älykorteista ja niiden toiminnasta, mikäli sinulle jää kysyttävää niin olethan yhteydessä Spear Innovationin porukkaan vaikkapa näiden nettisivujen yhteystiedot osiosta!

Mikä on älykortti?

Älykortti on pienen pieni kannettava tietokone ilman näppäimistöä tai näyttöä, joka on yleensä samankokoinen kuin perinteinen luottokortti.

Käytännössä älykortilta löydät niin prosessorin kuin muistiakin ja yleensä muutaman sovelluksen, jotka ohjaavat sen toimintaa. Yleensä älykortilla on myös pyöristetyn suorakulman muotoinen kontaktipinta, jota käytetään aktivoimaan kortti ja ottamaan yhteys kortin sisällä olevaan siruun. Kortilta löytyy myös usein integroitu antenni, joka mahdollistaa kortin ja sen sisältämän sirun käytön ilman fyysistä kontaktia. Molemmat yhteystavat antavat älykorttiin matalan sähköisen jännitteen (1,8V tai 3V), jonka avulla siru aktivoituu käyttöön.

Maailman yleisin tietokone

Maailmalla on käytössä nykyisin 30-50 miljardia älykorttia, niiden yleisin käyttötarkoitus on luottokortit ja puhelimien SIM kortit. Yhdistettynä lukulaitteeseen näiden älykorttien laskentakykyä hyödynnetään monissa eri käyttötarkoituksissa ja viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana, älykortit ovatkin ottaneet meidät kaikki mukaan huomaamattomaan virtuaaliseen maailmaan.

  • Älykorteilla tehdyt ostot lasketaan miljardeissa euroissa päivittäin.
  • SIM kortit mahdollistavat nykyaikaisen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteydenpidon niin töissä kuin vapaallakin.
  • Kulunvalvonnan puolella älykortit voivat varmistaa, että valvottuihin tiloihin pääsee vain sinne akkreditoidut henkilöt. Oli kyse sitten työpaikoista, opiskeluahjoista tai vaikkapa huoltotiloista – ne valvovat ja takaavat paikan kuin paikan turvallisuuden metallista avainta varmemmin.
  • Valtiot älykorttien avulla tunnistavat kansalaisensa, oli kyse sitten passeista, henkilötunnuskorteista tai ajokorteista. Turvallista ja varmaa verrattuna paperitodistukseen.

10 miljardia älykorttia otettu käyttöön vuonna 2019

Perustuen Eurosmart tietoihin, älykorttien markkinat ylittivät 10 miljardin yksikön käyttöönoton vuonna 2019. Määrä kasvoi tasaisesti noin 2% edellisestä vuodesta.

  1. Kommunikointiin käytettävät SIM kortit ovat noin 54% tästä kokonaismäärästä.
  2. Maksu, luotto ja pankkikortit ovat noin 31%.
  3. Valtiolliset tunnisteet (henkilötunnistuskortit, passit, jne.) ja terveysturvakortit ovat yhteensä noin 5%.
  4. Erityyppisten laitteiden yhteyskortit (SIM-kortittomat puhelimet, tabletit, navigointilaitteet, älykodinkoneet, jne.) noin 5%.
  5. Muille applikaatioille jää myös 5%, näihin kuuluvat mm. kulunvalvontakortit, eri operaattorien tunnistuskortit, matkakortit, parkkikortit, tai vaikkapa satelliitti TV:n kortit.

Markets and Markets viimeisimpien tutkimusten mukaan älykorttien markkinoiden oletetaan kasvavan noin 21,5 miljardin kokoisiksi vuoteen 2023 mennessä. Tästä markkinasta noin 75% tulee älykorteista ja lukijoista ja jäljelle jäävä osuus koostuu palvelumyynnistä, ylläpidosta, oheisohjelmistojen, tietokantojen ja hallintasovellusten moninaisesta joukosta.

Älykorttien historia

Ensimmäisen tietotekniikkaa sisältävän kehittivät vuonna 1967 kaksi saksalaista insinööriä (Helmut Gröttrup ja Jürgen Dethloff) ja käyttöajatus oli tarjota vaikeasti kopioitava ratkaisu kylmien huoltoasemalaitteiden ylläpitoon. Tästä piensirusta kehitystä muoville tallennettuun ja suojattuun korttiin vei eteenpäin ranskalainen keksijä Roland Moreno vuonna 1974. Pian sen jälkeen vuonna 1977 kolme eri valmistajaa (Honeywell Bull, SGS Thomson and Schlumberger) alkoi tuottaa keskenään hieman erityyppisiä kortteja. Vuonna 1979 Michel Hugon (Bull CP8) oli ensimmäinen, joka kehitti nykyisentyyppiseen mikroprosessoriin ja muistiin perustuvan kortin ja häntä pidetäänkin tietokoneistetun älykortin keksijänä. Ensimmäinen massakäyttö älykortille oli maksupuhelinkorttina vuodesta 1983.

  • 1979: Ensimmäiset kehitysversiot käyttöön pankkimaailmaan
  • 1991: Ensimmäiset 300 SIM korttia myytiin saksalaiselta G&D valmistajalta suomalaisen Radiolinjan käyttöön.
  • 1999: Ensimmäinen valtiollinen älykortti otetaan käyttöön Suomessa.
  • 2001: Yhdysvaltojen puolustusministeriö ottaa käyttöön älykorttiin perustuvan kulunvalvonnan ja tunnistamisen ratkaisun.
  • 2003: Micro-SIM julkaisu
  • 2005: Ensimmäiset älykorttiteknologiaan perustuvat passit otetaan käyttöön (Norja)
  • 2012: Nano-SIM julkaisu
  • 2018: Biometristä tunnistustietoa tukevan siruttoman maksukortti eSIM julkaisu

 

Vihreää teknologiaa

Älykortit ovat esimerkillinen vihreän teknologian ala. Niiden elinikä on pitkä (3-10 vuotta) ja niiden hiilijalanjälki on todella vaatimaton (yhden kortin valmistus vastaa noin kilometrin matkaa nykyaikaisella henkilöautolla). Älykortilla on myös todella matala sähkönkulutus (vain muutaman sekunnin ajan ja vain käyttöhetkellä) ja niiden tuotanto on pitkälle jalostettua ja kustannustehokasta. Käyttämiemme korttien valmistajat myös suosivat orgaanisia ja myrkyttömiä materiaaleja valmistusprosesseissaan.

Tekniset tiedot ja ominaisuudet

ISO/IEC 7810 ID-1 standardi määrittelee älykortin speksit kuten sen koon (4 eri kokoa). Yleisin korteista, eli ID-1 koko on 85,60 × 53,98 mm ja se omaa pyöristetyt reunat 2,88–3,48 mm säteellä ja sen paksuus on 0,76mm. Tyypillisimmät valmistusmateriaalit ovat PET, PVC, PLA ja polykarbonaatti. Tarkemmin sirullisen ja siruttoman älykortin toiminnan ja ominaisuudet määrittelevät ISO/IEC 7816 standardi ja kontaktittomien korttien ISO/IEC 14443 standardi.

Älykortit tarjoavat eri tapoja turvallisesti tunnistaa ja varmentaa kortin kantaja ja kolmannet osapuolet, jotka ottavat kortin siruun yhteyden. Yleisimmät tavat ovat PIN koodin käyttö tai biometrisen datan hyödyntäminen varmistamiseen. Kortti tarjoaa myös tavan turvallisesti tallentaa tietoa kortille ja monet kortit suojaavat kaiken liikenteen kryptauksella kortin ja kolmannen osapuolen välillä.

Älykortit tarjoavat useita ominaisuuksia, jotka tuovat hyötyä niin sen kantajalle kuin vastaanottajillekin.

  • Turvallisuus (kortin valmistustapa ja asettelu tekee sirun väärinkäytöstä vaikeaa ja suurin osa sen ohjelmistosta keskittyy turvaamaan tiedot).
  • Luottamuksellisuus ja tietoturva (kortin prosessointi voima kryptaa kaiken mitä kortilla teet, se on sinun käytössäsi ja päätät itse mitä sillä teet)
  • Helppous ja siirrettävyys (standardoitu koko ja käytön yksinkertaisuus mahdollistavat vaivattoman hyödyntämisen)

Hyvin toteutettu älykortti on turvallinen paikka tallentaa avaimia, salasanoja ja henkilökohtaista tietoa. Kortti hoitaa prosessit joita käyttäjä ei halua tehdä avoimessa maailmassa suojatta (maksuprosessit yleisellä tai yksityisellä salaustekniikalla, jne) ja se myös tarjoaa mahdollisuuden lisäksi suojata tietosi PIN koodilla tai vaikkapa sormenjäljellä tai kasvotunnistuksella ja kaikki tämä oli tarjolla nopea Internet yhteys tai ilman yhteyttä ulkomaailmaan.

Karkeasti jakaen älykortteja on vain kahta eri tyyppiä, mikroprosessorin ja muistin sisältäviä kortteja ja vain muistilla toimivia kortteja. Muistikortit käytännössä vain tallentavat tietoa ja ne ikään kuin toimivat lähinnä pieninä USB tikkuina joilla on mahdollisesti laitettu tietoturvaa parantavia ominaisuuksia. Prosessorin sisältävät kortit taas voivat myös lisätä, poistaa, muuttaa ja käsitellä sitä tietoa mitä kortille on tallennettu. Miniatyyritietokoneen tavoin prosessorin sisältävällä älykortilla on sisään ja ulos toimivat portit, käyttöjärjestelmä ja tarkoin suojattu sekä usein erilokeroihin jaettu muisti.

Älykorteilla on yleisesti kaksi eri käyttömahdollisuutta, kontaktilla tai ilman. Kontaktipinnan omaavat älykortit laitetaan sisälle lukijaan ja ne keskustelevat kolmansien osapuolten järjestelmien kanssa vain fyysisen kontaktin kautta. Kontaktittomat kortit omaavat sisäänrakennetun antennin joka mahdollistaa kortin yhteydenoton eri järjestelmiin vain kortin ollessa lähellä lukijaa. Käytössä olevan ISO/IEC 14443 standardin mukaan tämä etäisyys saa maksimissaan olla 10cm. Moderneissa korteissa on mahdollisuus molempiin yhteydenottotapoihin ja ne tarjoavat usein hyvin kattavia tietoturvaominaisuuksia.

Älykorttien yleisimmät käyttötarkoitukset

Puhelimien SIM korttien tekniset hyödyt ovat meille kaikille jo aika lailla tuttuja, eli emme keskity niiden esittelyyn tässä sen enempää.

Informaatioteknologian suhteen monet yritykset, valtiot ja terveydenhuoltopalvelut ovat siirtyneet ylläpitämään ja siirtämään tietonsa eri verkkoratkaisujen, intranettien, extranettien ja Internetin kautta. Tiedot on usein luottamuksellisia ja vaativatkin vahvan tunnistuksen varmistamaan, että niitä pääsee tutkimaan vain ne henkilöt joilla on tietoihin laillinen pääsy ja samanaikaisesti suojaavat tiedon laittomilta kalasteluyrityksiltä.  Älykorttia voi käyttää kirjautumaan järjestelmiin, verkkoihin ja tietokoneisiin, parantamaan nettikaupankäynnin turvallisuutta, varmistamaan ja tallentamaan erilaisia digitaalisia sertifikaatteja, tunnuksia ja salasanoja sekä kryptaamaan muuta arkaluonteista dataa.

Kaupan alalla älykortit tarjoavat hyötyä useisiin eri kaupan alan tilanteisiin, niin yritysmyynnissä kuin vähittäiskaupoissakin suoraan loppuasiakkaalle. Älykortit voivat tallentaa niin tietoja kuin valuuttaakin. Näitä taas voidaan käyttää niin myyjän kuin asiakkaankin tunnistukseen ennen varsinaista kaupankäyntiä ja sitten kaupankäyntitapahtuman valuutan siirrossa esimerkiksi pankki- tai luottokortilla. Usein myös nykyaikaisten kassakoneiden käyttöönotossa vaaditaan henkilökohtainen älykortti, oli kyse sitten ravintolan kassasta tai suuresta ostoskeskuksen koneesta.

Elektronisten henkilötunnisteiden osalta moni on jo siirtynyt käyttämään älykorttiteknologiaan oikeastaan tietämättään siitä. Nykyiset Suomen passitkin sisältävät niin muistin kuin prosessorinkin, joka tarjoaa oikeantyyppiselle lukijalle myös vaikkapa passin omistajan kuvaa digitaalisessa muodossa mahdollista koneellista vertailua varten. Myös monella nykyisin käytössä oleva valtion henkilökortti on ominaisuuksiltaan älykortti.

Kulunvalvonnan ja seurannan osa-alueella on vuosia luotettu yksinkertaisiin oikeaa kulkuavainnumeroa tarjoaviin lätkiin ja kortteihin – miettimättä näiden helposti kopioitavien ja haavoittuvaisten teknologioiden turvallisuutta. Taustalla tässä lienee ollut ajatus, että metallisen avaimen kopiointi oli teknologian kehityshetkellä yksinkertaisempaa, kuin digitaalisessa muodossa olevan kulkuavaimen kopiointi. Aika on kuitenkin ohittanut tämäntyyppiset hyödyt ja nykyäänkin käytössä olevat kulkuavaimet saa kopioitua sekunneissa – kun taas metallisen avaimen valmistukseen menee ainakin muutama minuutti. Olisikin aika tarkastella kulunvalvonnan järjestelmiä kriittisellä silmällä ja tuoda mukaan henkilötunnistus ja suojatut sertifikaattipohjaiset avaimet, joihin vahvan tunnistuksen älykortit ovat paras ratkaisu.

Mikä on älykortin tyypillinen hinta?

Kysymykseen vastaaminen on hieman haasteellista, sillä samaan tapaan voisi kysyä vaikka auton tyypillistä hintaa määrittelemättä tarkoittaako autolla halvinta käytettynä löytyvää kulkupeliä vai uutta luksusautoa. Voidaankin sanoa, että älykortin hinnoittelu samaan tapaan riippuu sen ominaisuuksista ja kapasiteetistä. Tarjonnastamme löytyy käyttötarkoitukseesi soveltuva kortti tai palvelu ja myyntitiimimme kertoo mielellään tarkemmin sen kustannuksista.

Herättikö lukemasi ajatuksia tai kysymyksiä, olehan yhteydessä Spear Innovations Oy:n tiimiin!